Paikallaan istuminen ja pitkäjänteisyys vaativat alkusysäystä. Ajoittaista vaipumista ’syyslomatunnelmiin’ ei pimeän lisääntyessä kannata häpeillä. Tehokas oppija voi hyötykäyttää tuntemukset.

Kirjaa ylös toiveesi, aiemmat matkamuistosi ja esimerkiksi urheilussa tehdyt ennätykset. Se vähentää aktiivisessa muistissa olevien asioiden määrää ja puhdistaa mieltä. Tämän jälkeen on helpompi aloittaa uusia asioita. Harhailevan keskittymisen tunnistaminen on oppimisen kannalta hyödyllistä.

Eläkeikäisiltä ihmisiltä kannattaa ottaa mallia, sillä he ovat tutkimuksen mukaan oppivaisella ja päinvastoin energisellä mielellä lomakauden päättyessä.

Kannustavaa on myös tietää, että mieleenpyrkivä, lannistavalta tuntuva myytti kesähelteiden pehmentävistä aivoista ei sekään pidä paikkaansa. Kun ajatukset karkaavat jäätelökioskille, muistuta itseäsi taukojen tärkeydestä. Tarkkaavaisuus herpaantuu poikkeuksetta pitkien kirjoitus- ja luentosessioiden aikana. Lomalta palatessa palkitse itseäsi välillä myös lyhytkestoisuudesta.

Välillä kannattaa kävellä mielipaikkoihin ja –maisemiin.

Luentosarjojen ja uusien aihepiirien alkaessa pärjää parhaiten, kun antaa itselleen aikaa totuttautua ja valmistuu koejaksoja edeltäviin intensiivisempiin sessioihin. Lomalta palatessa paneutumisen aikajänne voi olla tavallista lyhyempi.Työskentelytilan vaihtaminen jäsentää ajatuksia ja auttaa huolehtimaan tauotuksista.

Langattomien yhteyksien aikakaudella tämä on mahdollista ja toistaiseksi ainakin epämuodollisissa ympäristöissä yllättävän tuttua. Sosiokulttuurinen lukutaitokäsitys tunnistaa sekä lukemisen että kirjoittamisen sosiaalisia ja kulttuurisia käytänteitä. Sen mukaan on perusteltua muodostaa opiskeluun omat rutiininsa. Nekin ovat osa oppimista.

Ritva Enäkoski (alla) kertoo työn rikastamisesta ja itsetuntemuksesta. Siitä, miten sosiaalisesta verkostosta ja työn sisällöistä saa työtä tehdessään itselleen enemmän irti.

Silloin, kun tartut asiaan, huomioi tarkat faktat. Motivoi ja hae innostusta viikkorytmistä ja uuden muistiinpanovihkon ensimmäisistä sivuista. Ei ole välttämättä turhaa kysyä itseltään, paljonko on korkeushypyn kärkitulos tänä kesänä, sillä materiaaliksi kelpaavat niin lehtiartikkelit kuin päiväkirjamerkinnätkin. Erityylistä materiaalia ei kannata vierastaa.

93% viestinnästä välittyy kuitenkin oheisviestien kuten asennon, ilmeiden, eleiden ja äänenkäytön kautta. Digitaalisessa ympäristössä videotallenteiden tai livelähetysten seuraaminen saa oppimaan muualtakin kuin perinteisistä oppikirjoista. Tiedon omaksuminen ja tuottaminen on aina riippuvaisia tilanteesta.

Jos matemaattinen ajattelu ei kuulu vahvuuksiin numeroita ja laskemista edellyttävää materiaalia kannattaa ujuttaa muun luetun sekaan. Sillä tavoin oppimalla omaksut nopeammin ja saat aikaan osan analyyttiseksi kehittyvää pohdiskeluasi.

Jos tehokkuustavoitteestasi huolimatta eksyt nettisivuille kysy hakurobotilta (Googlelta) mielenkiinnonkohteitasi. Samalla voit yllättyä, siitä kuinka joku aiemmin oppimasi ilahduttaa kuin joululahjapaketti. Aiemman tiedon hyötykäyttäminen tuo aikatehokkuutta.

Pitäytymällä paremmin tunnetuissa tietolähteissä tarkistat luotettavasti muistiisi aiemmin säilömääsi. Pyri noudattamaan kurssiaikataulua niin tiedät, mitä tavoitella.

Netti on hyödyksi – ajattelu säilyttää positiivisuutta, muttei ole ainoa syy luottaa omiin digitaitoihin. Hyödynnä ajankohtaisuutta ja muista missä olet hyvä. Silloin vaatimustaso säilyy kohtuullisena.

Kaikkea oppimaansa ei voi muistaa ja osa kaikesta hyödyllisestä jää kuitenkin käyttämättä. Kun huomaat opiskelurutiiniesi palautuneen, testaa paneutumiskykyäsi. Tukeudu yksittäisten faktojen sijaan monipuolisempaan lähdeaineistoon ja oman alaasi liittyviin julkaisuihin.

Enäkoski muistuttaa, että työn rikastuttamiseen kuuluu kokonaisuuksien ymmärtäminen esimerkiksi; mitä tiedolla voi tehdä tai mitä koevastauksessa voi osoittaa.

Syvän paneutumisen tai suuren sivumäärän hirvittäessä on arvokasta pitää mielessä, että tieteellistä tutkimustyötä varten tutkija voi perehtyä kapeaankin aihealueeseen vuosikymmenten ajan.

Opiskelutehokkuudessa kehittyäkseen tarvitsee haasteita. Suunnitelmallisuuden vaikutelmasta huolimatta pelkkä sivumäärän mittaaminen ei edistä sisältöoppimisen tehokkuutta. Toisin on positiivisen asenteen laita uutta opittavaa kohtaan ja tiedostavan positiivinen palaute omaksutusta.

Lisää tietoa:

Enäkoski, Ritva: Halu, hinku ja haba eli miten bodaan kantin kestäväksi. (Tammer-Paino Oy 1993)

Herkman, Juha: Lukemisen tavat – lukeminen sosiaalisen median aikakaudella. (Yliopisto paino 2012)

Sarja, Tiina: Kuka oikein tietää, kun mielipide haastoi tieteen (Docendo Oy 2016)