SQ3R-tekniikka (lyhennelmä sanoista survey, question, read, recite, recall) luo selkeän viisivaiheisen rutiinin, jonka avulla lukemisesta muodostuu aktiivinen prosessi passiivisen sijasta. Lisäksi se asettaa lukemiselle aikaraamit, joiden avulla lukunopeus kasvaa ja tiedon sisäistäminen helpottuu. SQ3R-tekniikka sopii etenkin haastavien tekstien opiskeluun sekä tekstin perusteelliseen ymmärtämiseen tähtäävään intensiiviseen lukemiseen.

Tekniikka on suhteellisen yksinkertainen, mutta sen soveltamista tulee harjoitella. Kun tekniikka on lopulta täydellisesti hallussa, sinun ei useinkaan tarvitse lukea oppimateriaalia toiseen kertaan – riittää, että paneudut kirjoittamiisi kysymyksiin ja muistiinpanoihin. Lisäksi tekniikan avulla luodut kysymykset esiintyvät suurella todennäköisyydellä myös kokeissa, joten olet jo kertaalleen vastannut niihin ennen koetilaisuutta.

Tekniikan esitteli merkittävä yhdysvaltalainen kasvatuspsykologi Francis P. Robinson vuonna 1946 kirjassaan Effective Study (’tehokas opiskelu’). Hän antoi luentoja sekä yliopisto-opiskelijoille että armeijan henkilöstölle ja keskittyi opettamaan metodeja, joiden avulla oppimateriaalien omaksuminen tehostuisi. Ja siihen tähtää myös SQ3R.


Välineet

  • Oppimateriaali
  • Vihko (A6, kysymyksiä varten)
  • Kirjoitusvälineet
  • (Korostuskyniä)

SQ3R-tekniikka lyhyesti

  1. Silmäile teksti läpi (survey/skim)
  2. Kirjoita kysymyksiä, joihin oletat löytäväsi vastauksen oppimateriaalista (question).
  3. Lue teksti läpi tarkemmin, etsien samalla vastauksia kysymyksiisi (read).
  4. Palauta mieleen materiaalin tärkeimmät huomiot (recall).
  5. Kertaa, pohdi lukemaasi ja etsi yhteyksiä (review).

Toteutus

1. Silmäile (ennen oppituntia/luentoa)

Silmäile tekstiä noin 10-20 minuutin ajan. Tavoitteena on, että ymmärrät tekstin yleisen idean, millaisia aiheita teksti käsittelee, kuinka moneen osaan teksti on jaettu ja kuinka paljon aikaa sinun tulee varata sen aktiiviseen lukemiseen. Pyri siis välttämään ’normaalia’ lukutapaa, eli kappaleen lukemista alusta loppuun.

Silmäile

  • pääotsikoita,
  • johdantoa,
  • kappaleen oppimistavoitteita (oppikirja),
  • vahvennettuja väliotsikoita,
  • kappaleen tiivistelmää,
  • kertaavia kysymyksiä,
  • kuvia ja niiden kuvatekstejä.
2. Kysy (ennen oppituntia/luentoa)

Silmäilyn jälkeen muodosta kysymyksiä. Käytä tähänkin vaiheeseen ainoastaan noin 10 minuuttia. Kysymysten tarkoituksena on aktivoida tulevaa luku-urakkaa: sen sijaan, että vain lukisit tekstiä päämäärättömästi, etsitkin vastauksia itse luomiisi kysymyksiin. Kysymyksiä ei ole pakko kirjoittaa muistiin, mutta se helpottaa myöhemmin tapahtuvaa kertausta (kyseessä on siis oikeastaan SQW3R-tekniikka).

Voit ensinnäkin uudelleenkirjoittaa otsikot ja väliotsikot kysymysmuotoon. Lisäksi voit omin sanoin kirjoittaa muistiin oppikirjasta löytyvät kertauskysymykset. Lopuksi voit esittää itsellesi kysymyksiä, kuten:

  • Mistä kappaleessa on kyse?
  • Mihin kysymykseen kappale pyrkii antamaan vastauksen?
  • Miten tämä tieto auttaa minua?
  • Miten tämä liittyy aikaisemmin oppimaani?
3. Lue (oppitunnin/luennon jälkeen)

Hyödynnä kohtien 1 ja 2 avulla luotua ymmärrystä ja kysymyksiä lukiessasi. Huomioi kaikki alleviivatut, kursivoidut ja vahvennetut sanat sekä termit. Hidasta lukunopeutta hankalien tekstinpätkien kohdalla ja palaa epäselvien kohtien pariin useamman kerran. Lue teksti osissa: pysähdy hetkeksi luettuasi osan ja pyri omin sanoin tiivistämään siinä esitetyt pääideat.

Keskeisimpänä tavoitteenasi on kysymyksiin vastaaminen, ei kappaleen yksityiskohtainen lukeminen alusta loppuun. Vastaa kysymyksiisi käyttäen termejä, joiden merkityksen ymmärrät. Tässä vaiheessa voit vielä osittain kopioida vastauksia suoraan oppikirjasta. Koska suuri osa kysymyksistäsi on muodostettu otsikoista ja väliotsikoista, vastauksesi yleensä kiteyttävät kappaleen pääideat kätevästi muutamaan kappaleeseen.

4. Palauta (oppitunnin/luennon jälkeen)

Palaa vastauksiesi pariin 1-2 vuorokauden kuluessa. Tällä kertaa pyri vastaamaan kysymyksiin omin sanoin, joko ainoastaan lausuen vastauksen uudemman kerran taikka kirjoittamalla sen toiseen kertaan sinulle ominaisella tyylillä. Voit myös kirjoittaa kysymykseen liittyvät tärkeimmät avainsanat ja niiden avulla lausua tiivistetyn vastauksen kysymykseen.

Kokeile sekä vastausten kirjoittamista että niiden ääneen lausumista; edellä mainittu luo vahvemman muistijäljen, mutta jälkimmäinen säästää aikaa.

5. Kertaa (ennen seuraavaa oppituntia/luentoa)

Kerratessasi voit käyttää Cornell-tekniikasta tuttua työskentelytapaa. Peitä kysymykseen liittyvä vastaus (jos siis olet kirjoittanut sen muistiin) ja kuvittele selittäväsi vastaus ystävällesi, jolla ei ole laisinkaan taustatietoa aiheesta. Käytä simppeleitä termejä ja maanläheisiä esimerkkejä vastauksessasi. Vertaa ääneen lausumaasi vastausta kirjoittamaasi. Voit tietysti myös pyytää kaveriasi esittämään kysymykset sinulle, jonka jälkeen yrität saada hänet ymmärtämään vastauksen!

Kertauksessa kannattaa hyödyntää aikavälikertausta, eli kasvavaa aikaväliä materiaalin kertauksien välillä. Piotr Wozniakin (SuperMemo-muistikorttiohjelman kehittäjä) tutkimusten mukaan aikavälit tulisi asettaa seuraavasti:

  • Kertaus 1: 24-48 tuntia oppimistapahtumasta
  • Kertaus 2: 10 päivää oppimistapahtumasta
  • Kertaus 3: 30 päivää oppimistapahtumasta
  • Kertaus 4: 60 päivää oppimistapahtumasta

Huomioita

  • Tekniikkaa helpottaa huomattavasti se, että höpiset ja mutiset kirjoittaessasi vastauksiasi. SQ3R on siis kenties tehokkaimmillaan ympäristössä, jossa voit höpistä häiritsemättä muita.
  • Monimutkaiset käsitteet ja vaikeasti hahmotettavat kokonaisuudet eivät jää mieleen. Tämän vuoksi vastauksien yksinkertaistaminen tehostaa oppimista ja jättää vahvemman muistijäljen.
  • SQ3R-tekniikka sopii parhaiten hankalien tekstien kokonaisvaltaiseen sisäistämiseen. Jos sinun tulee ainoastaan selvittää tekstin sopivuus tai vaikeusaste taikka jos etsit tekstistä tiettyä yksilöityä vastausta, kannattaa käyttää mieluummin silmäilyä (skimming) ja hakulukua (scanning).
  • Pomodoro-tekniikkaa kannattaa hyödyntää lukuvaiheessa (vaihe 3). Lisäksi kannattaa hyödyntää Feynmann-tekniikkaa suurempien kokonaisuuksien hahmottamiseksi.