Miltä näyttää lääketieteen opiskelijan arki? Onko elämä vain hektistä opiskelua, vai jääkö aikaa muuhunkin? Millaista opiskelu käytännössä on? Hyppää mukaani Savon sydämeen kolmeksi maaliskuiseksi päiväksi, niin saat näihin kysymyksiin vastauksen!

Tiistai


10.00 Puhelin pirisee herätyksen merkiksi, ja siirryn suihkun kautta aamupalan kimppuun. Luvassa on nautinnollinen, hidas aamupala, sillä päivän ainoana pakollisena ohjelmana on pari tuntia kestävä yleispatologian eli tautiopin kurssin harjoitustyö, joka alkaa vasta puoliltapäivin. Aamupalani on lähestulkoon samanlainen joka päivä, ja se koostuu vesilitrasta, puurosta, ruisleivästä, hedelmästä ja kahvista. Syödessäni tutustun pikaisesti päivän harjoitustyön aiheeseen, joka on tällä kertaa kasvainpatologia.

11.50 Lähden tallustamaan kerrostaloyksiöstäni koululle päin, matkaa on noin kilometri. Aurinko paistaa ja nappikuulokkeissani soi hyväntuulinen musiikki. Saavun koululle kerrankin hyvissä ajoin ennen harkan alkua, otan esiin läppärini ja avaan harkassa tarvittavan internet-virtuaalimikroskoopin, josta tutkittavat näytteet löytyvät – perinteisiä mikroskooppeja emme harjoitustöissä käytä lainkaan. Harkka sujuu mukavasti ja hyvän- ja pahanlaatuisten kasvainten piirteet alkavat loppujen lopuksi erottua toisistaan viimeistään opettajan avustuksella.

Yleispatologian eli tuttavallisemmin YLPA:n kurssi koostuu luennoista, joilla ei ensimmäisiä infoluentoja lukuun ottamatta ole läsnäolopakkoa sekä pakollisista harjoitustöistä, joita on yhteensä kuusi ja jotka kestävät kukin kahdesta kolmeen tuntia. Luennoilla käydään läpi erilaisia sairauksiin liittyviä yleisiä asioita, kuten solu- ja kudosvaurioita, tulehdustiloja, verenkierron häiriöitä sekä syövän kehittymistä. Harjoitustöissä taas on tarkoituksena tutustua erilaisiin sairauksiin tarkemmin virtuaalimikroskoopin avulla siten, että opettaja esittelee ensin aiheen, jonka jälkeen me opiskelijat saamme itse tutkia mikroskooppinäkymiä, pohtia löydöksiä pienemmissä ryhmissä ja yrittää päätellä, millainen tautimekanismi niiden taustalla piilee. Lopuksi tutkituista näytteistä keskustellaan vielä opettajan johdolla ja oikeat vastaukset käydään läpi.

13.50 Harjoitustyö päättyy suuri sopivasti niin, että ehdimme vielä koulun ruokalaan syömään – hiihtolomaviikolla kun ruokaa ei saa enää kello 14 jälkeen. Meillä hiihtolomaa ei vielä kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ole, vaan se on vasta klinikkalaisten eli 3.-6. vuosikurssilaisten etuoikeus. Makkarapihvien loppuminen aiheuttaa kaveriporukassani suurta tyytymättömyyttä, ja osa heittelee jo ilmoille ajatuksia ruokailusta keskustassa. Lopulta kaikki taitavat kuitenkin tyytyä joko salaattipöydän antimiin tai naudanlihakeittoon. Itse valitsen tällä kertaa keittolounaan. Aterian hinta ei päätä huimaa, sillä tavallinen annos maksaa opiskelijakorttia vilauttamalla lähes naurettavat 1,88 euroa. Silloin tällöin tarjolla on myös hieman maukkaampi ja kalliimpi annosruokavaihtoehto, joka sekin kustantaa opiskelijalle vain 4,95 euroa.

14.30 Ruuan jälkeen ohjelmassa on lentopalloa yliopiston liikuntasalissa, jonne eräs kaveriporukkamme aktiiviurheilijoista on varannut meille vuoron. Liikuntavuoroja voi varata vapaasti, mikäli omistaa korkeakoululiikunnan Sykettä-tarran opiskelijakortissaan. Tarroja saa hintaan 33 €/lukuvuosi, ja hintaan kuuluu paitsi liikuntasalin, myös yliopiston kolmen kuntosalin rajoittamaton käyttöoikeus. Yksityisillä kuntosaleilla joutuu maksamaan vähintäänkin vastaavan hinnan kuukaudessa! Jos haluaa käydä lisäksi Sykettä-ryhmäliikuntatunneilla, tulee ostaa 66 euroa maksava ryhmäliikuntatarra. Opiskelijalounaan lisäksi myös korkeakoululiikunta on siis varsin sopuhintaista.

17.30 Muutaman tunnin lentopalloilun jälkeen yleinen peli-into alkaa hiipua ja pelin taso muistuttaa lähinnä ala-asteen liikuntatuntia, joten on aika lopettaa palloilut tältä erää. Pääsen autoilevan kaverini kyydillä keskustan S-markettiin hakemaan täydennystä tyhjänpuoleiseen jääkaappiini, minkä jälkeen suuntaan kotiin syömään. Ruokalistallani tänään on ResQ-mobiilisovelluksen kautta tilattua kanaa, riisiä ja salaattia. Ruuan jälkeen opiskelen vielä parisen tuntia.

20.45 Opiskelut saavat riittää, ja on aika siirtyä rakkaimman harrastukseni eli pokerin pariin. Tutustuin pokeriin ensimmäisenä opiskelusyksynäni kurssikavereideni kautta, ja vaikka en lajista aluksi hirveästi välittänytkään, syttyi kipinä siihen pikkuhiljaa. Nyt meillä on kuuden kurssikaverin pokeririnki, joka kokoontuu pelaamaan 1-2 kertaa viikossa paikalliseen kuppilaan. Tämän lisäksi pelaan mahdollisuuksien mukaan internetissä, jos saan muut hommat hoidettua ennen iltaa. Nyt aikaa on runsaasti, mieli on virkeä ja pelaankin läppärilläni puoleenyöhön saakka kuunnellen samalla musiikkia.

00.00 Viestittelen vielä noin tunnin verran erään niin ikään pokeriin hurahtaneen kurssikaverini kanssa lähinnä illan peleistä. Lopulta spekuloinnit saavat riittää ja painan pääni tyynyyn. Asetan puhelimen herätyskellon soimaan klo 06.50 – en halua edes katsoa enkä varsinkaan jaksa laskea, kuinka pitkä aika herätykseen on. Silmät suljettuani ei unta tarvitse montaa sekuntia suostutella.

Keskiviikko


06.50 Puhelin pirisee. Olo on yllättävän virkeä, vaikka yöunet jäivätkin tällä kertaa alle kuuden tunnin. Kenties asiaan auttaa sälekaihtimien raosta kurkistava aamuaurinko. Suihkun ja aamupalan jälkeen suuntaan taas kohti koulua ja SFL:n eli systemaattisen farmakologian ja toksikologian kurssin aloitusluentoa.

08.15 Luento alkaa vartin yli, mikä on tavallinen käytäntö yliopistomaailmassa. Uuden kurssin vastuuhenkilöt esittäytyvät ja kertovat yleisiä asioita kurssin suorittamisesta ja aikatauluista. SFL on tähänastisista kursseista suurin ja taatusti myös käytännönläheisin, sillä kurssilla tutustutaan erilaisiin lääkeaineisiin ja myrkkyihin sekä niiden vaikutuksiin ihmiskehossa. Onneksi tämä jättiläismäisen suuri kurssi (11,5 opintopistettä 2,5 kuukaudessa!) vaikuttaa alkuinfon perusteella erinomaisen hyvin suunnitellulta ja järjestetyltä. Ensimmäisen tunnin yleisinfon jälkeen luento jatkuu vielä kaksi tuntia, joista ensimmäinen on omistettu farmakologian ja toinen toksikologian johdannolle.

11.00 SFL:n luennot päättyvät ja on taas aika suunnata koulun ruokalaan. Broileripuikot maistuvat oikein hyvin ja tunnin mittainen lounastauko hurahtaa nopeasti.

12.15 Koulupäivä jatkuu vielä kahden tunnin mittaisella YLPA:n luennolla. Aiheena on elimistön veren- ja nestekierron häiriöt, mikä taitaa olla aiheena myös seuraavassa harjoitustyössä. Luennoitsija on erittäin hyvä ja asia mielenkiintoista, joten kaksituntinen on ohi ennen kuin huomaankaan.

14.00 Poikkeuksellisen pitkä koulupäivä päättyy – kuuden tunnin päivä on teoriapainotteisessa preklinikassa enemmän poikkeus kuin sääntö. Tavallisimmin päivien pituus vaihtelee kahdesta tunnista neljään tuntiin, joskin itseopiskelun merkitys korostuu yhteisen opetuksen vähyyden myötä. Ilmeisesti tilanne tulee kuitenkin muuttumaan tulevina vuosina, kun siirrymme klinikkaan ja opetuksesta tulee vähä vähältä käytännönläheisempää ja pakollinen läsnäolo lisääntyy. Nyt ns. omaa aikaa jää kuitenkin melko mukavasti.

Koulun jälkeen käyn erään kaverini luona syntymäpäiväkahveilla. Omat synttärini olivat edellisenä sunnuntaina ja hänen merkkipäivänsä tulevana sunnuntaina, joten sovimme kahvittelut viikon puoliväliin. Tämän jälkeen kotiin päästyäni nukun päiväunet, teen ruokaa ja ehdin vielä hetken kertailla päivän luennon aiheita ennen kuin on aika suunnata kohti keskustaa.

19.15 Jokaviikkoinen pokeririnkimme kokoontuu pelaamaan. Pelaajia on tällä kertaa poikkeuksellisen paljon, kun tavallisen 5-6 pelaajan sijaan meitä onkin yhdeksän. Tämä näkyy ajoittaisena pelin hidastumisena ja sekavuutena eikä samaan aikaan screeniltä tuleva Mestarien liigan ottelu ainakaan auta asiaa, mutta loppujen lopuksi kaikilla tuntuu olevan ihan mukavaa. Pelit päättyvät hieman puolenyön jälkeen, mutta jälkipelit jatkuvat Whatsappissa vielä reilut puoli tuntia.

01.00 Yleensä unirytmini ei ole ihan näin pahasti hukassa…  Torstainakin on luvassa klo 8 alkava aamu, joten unet jäävät jälleen aivan liian lyhyiksi. Sänkyyn päästyäni simahdan jälleen kuin pikkuvauva.

Torstai


06.50 Kello soi, ja kahden lyhyen yön aiheuttama univaje alkaa jo tuntua. Väsymyksestä huolimatta on kuitenkin noustava rivakasti, sillä omalla pienryhmälläni on vuorossa YLPA:n kurssiin pakollisena kuuluva obduktion eli lääketieteellisen ruumiinavauksen seuraaminen Kuopion yliopistollisen sairaalan obduktiotiloissa.

08.00 Saavun sairaalalle juuri ja juuri ennen obduktion alkua, jossa opetushoitaja ottaa opiskelijat vastaan ja opastaa pukuhuoneisiin. Ennen saliin menoa päälle on laitettava suojapuku, johon kuuluu suojatakki, myssy, maski, kengänsuojat ja hanskat. Tällä kertaa emme pääse itse tekemään mitään, vaan seuraamme vierestä, kun patologi työskentelee vainajan parissa ja esittelee meille erilaisia löydöksiä. Saattaa kuulostaa hurjalta, mutta ruumiinavauksen seuraaminen on itse asiassa yksi kurssin mielenkiintoisimmista antimista. Patologi intoutuu tällä kertaa puhumaan niin paljon, että opetustilaisuus venyy puoli tuntia yliajalle. Onneksi tänään ei ole muuta opetusta.

10.30 Obduktio loppuu, ja vaikka minun tekisikin jo mieli painua kotiin päiväunille, päätän kuitenkin suunnata sairaalan potilasarkistoon työstämään opinnäytetyöhöni liittyvää Excel-taulukkoa. Aloitin opinnäytetyöni tekemisen viime kesänä, mutta nyt lukuvuoden aikana sen eteneminen on ollut hyvin hidasta. Työllä ei kuitenkaan toistaiseksi ole mikään kiire, vaan se etenee varsin rauhalliseen tahtiin. Samaan tutkimusryhmään kuuluu ohjaajien lisäksi muutama kolmannen vuosikurssin opiskelija. Ensi viikon torstaille on sovittu seuraava palaveri, jossa kartoitetaan kunkin työn edistymistä ja sovitaan jokaiselle seuraavat askelmerkit. Nyt täyttämäni taulukon on tarkoitus olla valmis tuohon palaveriin mennessä.

12.15 Saan taulukon valmiiksi ja suuntaan vielä yliopiston ruokalaan lounaalle. Sitten on aika palata kaupan kautta kotiin ja pääsen vihdoinkin päiväunille makselemaan univelkojani.

15.00 Parin tunnin nokosten jälkeen olo on jo huomattavan paljon virkeämpi. Juon iltapäiväkahvit ja käyn tämän jälkeen opiskelujen kimppuun. Luettuani hetken patologiaa jatkan meneillään olevaan ruotsin kurssiin kuuluvan PowerPoint-esityksen laatimista. Ruotsin tunteja ei tällä viikolla ole lainkaan, mutta seuraavan viikon tiistain esityksessä tarvittava diashow tulee palauttaa opettajalle perjantaihin mennessä.

20.00 Syön päivällisen ja sen jälkeen aloitan tämän tekstin hahmottelun ja kirjoittamisen. Loppuilta sujuukin lähes kokonaan läppärin ääressä, ja parituntista tekstin suunnittelu- ja kirjoitusrupeamaa seuraa vielä melkein samanmittainen pokerisessio. Seuraavana aamuna saa onneksi nukkua pitkään!