Tämä opiskelusuunnitelma on tarkoitettu intensiiviselle opiskelulle. Suunnitelma sopii käytettäväksi esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin, pääsykokeisiin taikka yliopistotentteihin valmistauduttaessa. Oppiminen on kuitenkin yksilöllistä, joten ohjelmaa tulee muokata itselleen sopivaksi.


Varoituksen sana: suunnitelma on raskaammasta päästä, joten sitä kannattaa pyrkiä skaalaamaan omiin tarkoituksiin sopivammaksi. Suunnitelma olettaa, että pystyt paneutumaan opiskeluun miltei täyspäiväisesti, joten parhaiten se soveltuu ylioppilaskirjoituksiin ja pääsykokeisiin valmistavaan opiskeluun.

Suunnitelma luo sinulle tietyn päivä- ja viikkorytmin. Lisäksi opiskelun apuna käytetään Pomodoro– sekä Feynman-tekniikoita. Jokaiselle päivälle on varattu myös aikaa kertaamiselle; ennen sekä jälkeen opiskelun. Kertauksen apuna voi hyödyntää esimerkiksi Leitner-järjestelmää.

Tarkoituksena ei ole, että orjallisesti seuraat laatimaamme ohjelmaa. Ennemminkin kannattaa napata ohjelmasta sen tärkeimmät rakennuspalikat ja luoda niiden avulla itselleen sopiva opiskelusuunnitelma. Oppiminen on yksilöllistä, joten myös suunnitelmasi tulee olla ’itsesi näköinen’.

Ja jos yhden asian haluat tästä blogipäivityksestä muistaa, muista tämä: kyse ei ole siitä, kuinka monta tuntia päivässä pystyt ’taukoamatta’ tuijottamaan oppikirjaasi tai kuinka monta sataa sivua kykenet lukemaan päivässä. Kyse on siitä, miten tehokkaasti käytät sinulle annetun ajan hyödyksi ja kuinka hyvin osaat tasapainottaa opiskelua ja lepoa.


Psst! Ennen kuin luet pidemmälle, kannattaa ladata valmis opiskelusuunnitelmapohja. Loimme yhteensä neljä erilaista opiskelusuunnitelmaa (Excel-tiedostona), joita voit vapaasti muokata ja hyödyntää omassa opiskelussasi. Lähetämme linkit näihin opiskelusuunnitelmiin suoraan sähköpostiisi. Helppoa ja kätevää!



Suunnitelman rakennuspalikat



Lepo


Opiskelu ilman lepoa ei ole tehokasta. Muista siis myös pyhittää aikaa levolle ja palautumiselle.



Kertaus


Muistat vain noin kymmenesosan aiheista, joita et kertaa tai palauta mieleesi. Kertaa siirtääksesi opittu asia pitkäkestoisempaan muistiin.



Tauot


Keskittymisesi rupeaa vääjäämättä herpaantumaan reilun puolen tunnin opiskelun jälkeen. Tauota opiskelua säilyttääksesi tehokkuutesi.



Intensiivinen opiskelu


Ei se määrä, vaan se laatu. Opiskele mieluummin neljä tuntia intensiivisesti kuin kahdeksan tuntia puolivillaisesti.



Tekniikoiden käyttö


Kokeile ja yhdistele useita opiskelutekniikoita. Pomodoro-, Feynman- ja Leitner-tekniikat luovat rutiinia ja lisäävät tehokkuutta.



Aiheiden vaihtelu


Luetko samaa kappaletta kahdeksatta kertaa? Virkistä aivotoimintaasi ja vaihda aihetta tasaisin väliajoin.



Suunnitelman luominen


Vaihe 1 – Listaa läpikäytävät aiheet

Mitä aiheita sinun on käytävä läpi ennen koetta? Mitä kappaleita tai sivuja näiden aiheiden läpikäynti vaatii?

Luo listaus kaikista koetta varten asetetuista kappaleista. Jos haluat pyrkiä vielä yksityiskohtaisempaan suunnitelmaan, voit merkitä listaasi myös kappaleiden sivumäärät sekä niihin liittyvät tehtävät.

Vaihe 2 – Laske käytettävissä oleva aika

Laske opiskeluun käytettävissäsi oleva aika päivä-, viikko- ja kuukausitasolla. Vähennä ajastasi kaikki mahdolliset esteet sekä jo ennalta sovitut aktiviteetit, kuten harrastukset, tapaamiset ja retket.

Ole realistinen ja muista myös varata aikaa levolle. Sinulla on 24 tuntia käytettävissä vuorokaudessa. Näistä 8 kuluu nukkuessa, ainakin noin 3-4 tuntia muuhun kuin opiskeluun ja 1-2 tuntia ruokailuun ja siirtymisiin. Älä siis usko huhupuheita, joiden mukaan kaverisi kaveri opiskeli 19 tuntia päivässä päästäkseen yliopistoon. Aseta järkevät aikaraamit, joiden sisällä opiskelu tapahtuu ja jätä aikaa myös normaalien elämäntapojen ylläpitoon.

Vaihe 3 – Päätä kuinka monta tuntia haluat pyhittää kullekin aiheelle viikkotasolla

Nyt kun tiedät, mitä aiheita sinun tulee opiskella ja kuinka paljon aikaa sinulla on käytettävissä, jaa aikasi näiden aiheiden kesken.

Varaa enemmän aikaa haastaville aiheille. Varmista kuitenkin, että opiskelet jokaista aihetta vähintään kerran viikossa (vaikka kyseessä olisikin sinulle entuudestaan tuttu tai muuten helpohko aihe).

HUOM! Jos sinulla ei vielä suunnitelmaa laatiessasi ole käsitystä aiheiden haastavuudesta ja eroista, voit ensimmäisten viikkojen ajan varata jokaiselle aiheelle yhtä paljon aikaa. Myöhemmin – paneuduttuasi kaikkiin aiheisiin – voit jakaa aiheille varattuja tuntimääriä uudemman kerran.

Vaihe 4 – Siirrä opiskelusessiot kalenteriisi

Kun tiedät eri aiheille (ja levolle) varaamasi tuntimäärät, siirrä ne kalenteriisi. Aloita merkitsemällä kaikki vaiheessa 1 listaamasi esteet ja jo sovitut aktiviteetit (jos niitä ei vielä ole merkitty kalenteriisi).

Luo sen jälkeen aikaraamit opiskelulle. Oletko aamuvirkku ja haluaisit siirtyä opiskelun pariin milteipä heti herättyäsi? Painota opiskelua aamu- ja iltapäiviin. Vai saavutatko parhaan fokuksen vasta myöhemmin päivällä? Siirrä aikaraamisi alkamaan vasta myöhemmin päivällä. (Jos haluaisit luoda kestävän unirytmin, lue lisää oppaastamme.)

Aseta hankalimmat aiheet päivän ensimmäisille opiskelusessioille; tuolloin olet virkeimmilläsi ja valmiina selättämään hankalimmatkin kokonaisuudet. Muista myös laskea mukaan tauot ja niihin kuluva aika (lisää tästä myöhemmin).

Jos haluat tehdä suunnitelmastasi vielä yksityiskohtaisemman, voit merkitä jokaiselle opiskelusessiolle spesifit kappaleet taikka sivumäärät, joita sinun tulisi opiskella. Näin voit opiskelusession jälkeen helposti todeta, pääsitkö tavoitteeseesi vaiko et. Tämä kuitenkin edellyttää, että tiedät suurin piirtein kuinka nopeasti käyt läpi kappaleita/sivuja.

Vaihe 5 – Tee muutoksia tarvittaessa

Älä masennu, vaikket pystyisikään opiskelemaan täysin suunnitelmasi mukaisesti. Hyvin todennäköistä on, että huomaat joidenkin aiheiden osoittautuvan ennakoimaasi haastavammiksi / helpommiksi. ’Viilaa’ suunnitelmaasi tarvittaessa ja jaa ajankäyttöäsi uudemman kerran. Mitä pidemmin pidät kiinni suunnitelmastasi ja teet muutoksia omiin kokemuksiisi perustuen, sitä parempi suunnitelmastasi tulee ja sitä helpompaa sitä on noudattaa.


Esimerkkisuunnitelma


Päivärytmi

Noniin, olet siis pähkäillyt ajankäyttöäsi ja opiskeltavien aiheiden haastavuutta. Olet myös hyvin perillä siitä, mitä vaiheita suunnitelman luontiin kuuluu. Nyt tehtävänäsi on yllä esitettyjä rakennuspalikoita ja suunnitelman luomiseen annettuja ohjeita hyödyntäen luotava oma suunnitelmasi.

Aloita päivärytmistä.

Opiskelupäivien tulisi sisältää sopivan määrän kertaamista, uuden asian opiskelua ja taukoja. On myös tärkeätä asettaa tietty aika, jonka jälkeen et enää opiskele. Muuten olet taipuvainen opiskelemaan koko päivän ja laiminlyömään levon. Suurin osa oppimisesta tapahtuu levätessä, joten jos tavoittelet parasta mahdollista tulosta, älä ylikuormita itseäsi opiskelemalla kellon ympäri.

Kuten aiemmin mainitsin, pyri opiskelemaan unirytmisi mukaisesti. Aamuvirkut voivat aloittaa heti aamusta, yökyöpelien kannattaa harkita opiskelun aloittamista myöhemmin päivällä.

Nuku, kertaa, opiskele, taukoile, opiskele, kertaa, lepää. Toista yhä uudestaan. Simppeliä?

Jokainen opiskelupäivä voidaan jakaa karkeasti kuuteen osaan:

Esimerkki päivärytmistä

1

08.00-09.00
30-60min

Kertaa edellisen päivän aiheet

Voit käyttää kertaamiseen 30-60min. Itse huomasin, että aiemman päivän materiaalit kerkeää yleensä vallan mainiosti kertaamaan yhden ’pomodoron’ aikana, eli intensiivisen 25min opiskeluhetken aikana. Älä ainoastaan lue läpi muistiinpanojasi! Silmäile mieluummin esimerkiksi läpikäymiesi aiheiden väliotsikoita ja pyri palauttamaan mieleen kaikki aiheesta oppimasi asiat. Jos huomaat, että jokin aihe ei vielä ole hallussa, voit palata siihen päivän aikana.

2

09.00-12.00
180-240min

Opiskele aihetta 1

Aloita ensimmäisen aiheen opiskelu. Kuten mainittu, voit käyttää apunasi Pomodoro-tekniikkaa, jolla tehostat ajanhallintaasi sekä organisoit ajankäyttöäsi jakamalla opiskelun 25 minuutin pituisiin pätkiin. Kokeile jaksottaa opiskelutuokiosi esimerkiksi näillä tavoilla:


Tapa 1 (3h):

Opiskele yhteensä kuusi ’pomodoroa’ viiden minuutin tauoilla, eli toisin sanoen kolme tuntia pätkittynä kuuteen 25 minuutin jaksoon.

Tapa 2 (4h):

Opiskele yhteensä neljä ’pomodoroa’ viiden minuutin tauoilla, pidä 15 minuutin tauko ja opiskele jälleen neljä ’pomodoroa’ viiden minuutin tauoilla. Toisin sanoen opiskelet siis ensin kaksi tuntia, pidät pidemmän tauon ja opiskelet vielä toiset kaksi tuntia.


Näin olet jaksottanut ensimmäisen opiskelutuokiosi. Kannattaa kokeilla molempia tapoja ja valita sinulle sopivin: tapa 1 on kenties intensiivisempi, mutta karsii pari tuntia opiskeluajastasi ja jättää enemmän vapaa-aikaa iltaan. Tapa 2 taas jaksottaa opiskeluasi useammalla ’pomodorolla’ sekä pidemmällä 15 minuutin tauolla, mutta tämä johtaa eittämättä siihen, että vietät suurimman osan päivästäsi opiskelun parissa.

Tavoitteenasi on mahdollisimman intensiivinen opiskelu. Siirrä puhelin ja läppäri toiseen huoneeseen ja anna itsellesi lupa käyttää niitä vasta opiskelupäiväsi jälkeen. Varmista, että opiskeluympäristösi on häiriötön ja täyttää tehokkaan opiskeluympäristön kriteerit.

3

12.00-13.00
60min

Pidä pitkä tauko

Kolmen tai neljän tunnin intensiivinen opiskelurupeama vaatii valtavasti keskittymistä ja energiaa. Oikeastaan voit ajatella asian myös niin, että jos et koe olevasi tauon tarpeessa ensimmäisen opiskelurupeamasi  jälkeen, et luultavasti ole opiskellut täydellä intensiteetillä (taikka olet löytänyt sinua hurjasti kiinnostavan aiheen ja vaipunut niin sanottuun flow-tilaan, jolloin neljä tuntia ei varmankaan tunnu missään).

Joten, tässä vaiheessa on hyvä pitää pidempi tauko. Tässä muutamia ehdotuksia tauoille:

  • Liiku / treenaa
    Ihmiskehoa ei ole tehty pitkäkestoiseen istumiseen. Joten liiku, käy kävelyllä! Myös treenaaminen ja hikijumpan harrastaminen ovat erinomaisia vaihtoehtoja pidemmille tauoille. Aerobisen liikunnan on todettu parantavan muistia, keskittymistä ja luovuutta.
  • Kuuntele musiikkia
    Musiikin kuuntelu rentouttaa, auttaa jäsentelemään ajatuksia ja valmistaa seuraavaan intensiiviseen opiskelurupeamaan. Kuunnellessasi musiikkia, kuvittele itsesi päivän päätteeksi kaikki tavoitteet suorittaneena – hahmotettu on puoliksi tehty, vai mitä?
  • Syö jotain pientä
    Tietysti, sinun on myös syötävä jossain vaiheessa päivää. Tämän pidemmän tauon aikana voit syödä esimerkiksi lounaan. Älä syö liian tuhdisti, sillä suuri määrä ruokaa johtaa väsymykseen. Muista pysyä aikataulussasi! Aseta tiukkoja aikaraameja lounas- ja päivällistauoillesi.
  • Meditoi
    Sinun ei tarvitse olla ekspertti meditoidaksesi. Yksinkertaisesti: sulje silmäsi, rentoudu ja pyri unohtamaan kaikki opiskeluusi liittyvät asiat. Keskity hengityksesi ääneen; sisään- ja uloshengitykseen. Hengitä syvään (3s), pidätä hengitystä (2s) ja puhalla ilma rauhallisesti ulos (4s). Kannattaa ainakin kokeilla, meditointi voi tehdä ihmeitä tehokkuudellesi!
  • Palkitse itseäsi
    Käytä opiskelutaukoja palkintoina hyvin suoritetusta opiskelusta. Jos pidät puhelimen näpräämisestä tai Netflix-sarjojen töllöttämisestä, palkitse itsesi näillä aktiviteeteilla tehokkaiden opiskelusessioiden päätteeksi. Voi olla helpompaa keskittyä opiskelusession loppuun asti, kun tiedät, että saat sen jälkeen palkita itsesi 45:llä minuutilla Netflixiä.

Aseta kuitenkin tiukat säännöt: jos et kykene opiskelemaan asetettua aikaa tehokkaasti, et myöskään saa palkintoa!

4

13.00-16.00
180-240min

Opiskele aihetta 2

Vaihda aihetta (jos mahdollista), jatka opiskelua (Pomodoro-tekniikalla ajastettuna) ja pyri opiskelemaan vielä toiset 3-4 tuntia. Jos tämä tuntuu tässä vaiheessa ylitsepääsemättömältä, voit jättää esimerkiksi muutaman ’pomodoron’ opiskelematta, jolloin opiskeletkin (tavasta riippuen) noin 2-3 tuntia.

5

16.00-17.00
30-60min

Kertaa ja tee tehtäviä

Kun olet suoriutunut opiskelurupeamista, voit paneutua vielä esimerkiksi tunnin ajan kertaukseen tai opitun tiedon soveltamiseen. Itse koen aiheeseen liittyvien tehtävien tekemisen mieluisaksi tässä vaiheessa, se toimii ikään kuin palkintona päivän päätteeksi: pääset soveltamaan opittua tietoa ja saat konkreettisen todisteen siitä, että olet sisäistänyt opiskelemasi asian.

Kokeile Feynman-tekniikkaa kertauksen apuna. Voit opettaa päivän aikana lukemasi aiheet ystävällesi taikka voit kirjoittaa yksinkertaisen ja lyhyehkön tiivistelmän opitusta. Tiivistelmä toimii myös erinomaisena kertausvälineenä, kun seuraavana päivänä jälleen aloitat opiskelun. Lisäksi Leitner-järjestelmä on oiva työkalu kertaukseen: kirjoita päivän aikana vastaan tulevia kysymyksiä muistikortteihin ja pyri vastaamaan niihin päivän päättyessä.

6

17.00+
15min

Vertaa edistymistäsi suunniteltuun ja aseta tavoitteet seuraavalle päivälle

Ja lopuksi: käänny suunnitelmasi puoleen ja vertaa edistymistäsi suunniteltuun. Oletko aikataulussa vai tulisiko sinun tehdä muutoksia suunnitelmaasi? Koitko jonkin aiheen niin helpoksi, että voit vähentää sen opiskelua? Vai oliko jokin aihe niin vaikea, että sitä tulee ehdottomasti opiskella vielä lisää?

Tämän jälkeen aseta vielä tavoitteet seuraavalle päivälle. Tavoitteesi voivat perustua suoraan suunnitelmaasi taikka voit lisätä joitain erityisiä tavoitteita, kuten esimerkiksi tiettyjen tehtävien taikka kappaleiden läpikäyntiä. Tähän tavoitelistaan voit sitten palata seuraavana päivänä aloittaessasi opiskelun.

Viikkorytmi

Nyt kun tiedät, mitä teet päivätasolla, tulee sinun myös suunnitella opiskelusi viikkotasolla. Ehdottaisin, että varaat yllä mainitun lisäksi itsellesi yhden päivän pelkälle kertaamiselle sekä yhden päivän pelkälle levolle.

Kertauspäivä on omalla kohdallani helpottanut kokonaiskuvan hahmottamista. Vaikka kertaatkin aina aamuisin ja iltaisin yhden päivän aikana läpikäymiäsi aiheita, kokonaisen viikon kertaaminen auttaa sinua luomaan uusia yhteyksiä opittujen asioiden välillä. Eikä sinun tarvitse kertauspäivänä lukittautua ainoastaan yhden viikon kertaamiseen, voit kerrata kaikkea opiskelurupeamasi aikana opittua! Näin hyödynnät myös niin sanottua aikavälikertausta oppimisessasi.

Lisäksi lepopäivä on ehdoton, jos haluat välttyä liialta stressiltä ja kuormitukselta sekä haluat säilyttää järkesi pidempien opiskelurupeamien ajan. On totta, että nykyään tiettyihin pääsykokeisiin valmistautumiseen on varattu todella lyhyt ajanjakso, mutta väittäisin silti lepopäivästä olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Unohtamalla opiskelun edes päiväksi tarjoat rasittuneille aivoillesi levähdystauon ja annat itsellesi aikaa urheilla sekä tavata ystäviäsi. Sen minkä menetät tuon yhden päivän aikana opiskeluajastasi, saat moninkertaisena takaisin ollessasi tuplasti tehokkaampi tulevalla viikolla – kiitos lepopäiväsi.

Loppujen lopuksi viikkosuunnitelmasi voisi näyttää siis suurin piirtein tältä:

Huomioithan, että suunnitelmaan ei ole merkitty henkilökohtaisia menoja taikka sitoumuksia. Lisäksi aiheiden määrä tietysti vaihtelee suunnitelmasta toiseen.

Psst! Voit ladata pohjan opiskelusuunnitelmallesi tästä:


Huomioitavaa

  • Vaikka loisitkin täydellisen opiskelusuunnitelman, tulet mitä luultavimmin poikkeamaan siitä jossain vaiheessa. Itse koenkin, että tärkeintä ei ole itse suunnitelman noudattaminen, vaan sen luominen. Luodessasi suunnitelman saat käsityksen niistä aiheista, joita sinun on ehdottomasti käytävä läpi sekä niistä aikaraameista, joiden sisällä kaiken opiskelun on tapahduttava. Vaikka et siis noudattaisikaan suunnitelmaasi pilkuntarkasti, se luo rungon opiskelullesi ja johtaa joka tapauksessa tehokkaampaan opiskeluun.
  • Kuitenkin, suunnitelma kannattaa luoda mahdollisimman yksityiskohtaiseksi, jotta tiedät mitkä aihealueet olisi käytävä läpi ja pystyt seuraamaan omaa edistymistäsi. Ole valmis muuttamaan suunnitelmaasi; luultavasti huomaat, että sisäistät tietyt aiheet muita nopeammin, jolloin voit vähentää niiden opiskelua ja lisätä haastavampien aiheiden opiskelua.
  • Google Calendar -ohjelmaa on hyödyllinen apuväline.  Voit luoda erillisen kalenterin ja suunnitella opiskelusessioitasi sotkematta muita kalentereitasi.
  • Muista motivoida itseäsi; lue opiskelijoiden menestystarinoista, unelma-alallasi opiskelusta ja työskentelystä sekä kaikista hyödyistä joita voit saavuttaa hyvän opiskelumenestyksen kautta.

Tehokkaita opiskeluhetkiä ja tsemppiä kokeisiin!