Haluaisitko lukea kirjan päivässä? Tai haluaisitko muuten vain nostaa lukunopeuttasi?

Ilman harjoittelua kykenet luultavasti lukemaan reilut 150 sanaa minuutissa. Harjaantumalla pikalukemisessa voit kuitenkin kohtuullisen helposti tuplata tai jopa triplata minuutissa luettujen sanojen määrän.

Mitä on pikalukeminen?


Pikalukemisella tarkoitetaan taitoa tunnistaa ja ymmärtää nopeasti suuria määriä sanoja tai lauseita tekstistä.

Suurin osa ihmisistä lukee noin 150-250 sanaa minuutissa. Jotkut ovat luonnostaan nopeampia lukijoita ja lukunopeus on usein suurempi henkilöillä, jotka lukevat rutiininomaisesti paljon. Pikalukemisen avulla tätä lukua pyritään tuplaamaan tai jopa triplaamaan.

Vaikka tämä kuulostaakin uskomattomalta, kannattaa muistaa, että nopeuden lisääntyessä yleensä ymmärrys tekstin sisällöstä kärsii. Pikalukeminen voikin olla oiva työkalu esimerkiksi tekstin nopeaan läpikäymiseen taikka kertaamiseen, mutta syvälliseen oppimiseen sillä ei ylletä. Joka tapauksessa, se on oiva opiskelun työkalu, ja on lisäksi hyödyllistä kokeilla eri lukunopeuksia.

Pikalukemiseen suunnatut tekniikat perustuvat miltei aina vokalisoinnin vähentämiseen, tekstin uudelleen lukemisen välttämiseen ja ääreisnäön laajentamiseen.

Mikä hidastaa lukunopeutta?


Hidaste 1 – Liian useiden fiksaatiopisteiden käyttö lukiessa

Lukiessasi silmäsi fiksaatiopisteet (kohdat, johon katsot) eivät suinkaan muodosta tasaista viivaa vasemmalta oikealle. Todellisuudessa silmäsi hyppivät fiksaatiopisteestä toiseen.

Voit jopa todeta tämän itse: sulje toinen silmäsi pitämällä sormeasi sen päällä ja pyri siirtämään toisen silmäsi katse nopeasti vasemmalta oikealle horisontaalisesti. Huomaat heti, miten silmäsi ottaa useita fiksaatiopisteitä matkalla.

Yksi lukunopeutta hidastava osatekijä onkin liian useiden fiksaatiopisteiden käyttö. Silmäsi siis pysähtyvät yhdelle sivun riville liian usein, mihin uppoaa turhaa aikaa. Jotta lukunopeutta voidaan kehittää, tulee näitä fiksaatiopisteitä vähentää harjoittelun avulla.

Hidaste 2 – Palaaminen aiemmin luettuun

Jos et tietoisesti vältä palaamasta aiemmin luettuun tai jos et syystä tai toisesta pysty keskittymään lukemiseen, vietät luultavasti miltei kolmanneksen ajasta lukien jo kertaalleen lukemiasi tekstinpätkiä.

Yksi simppeli tapa kasvattaa lukunopeutta onkin erilaisten tahdittajien (sormi, kynä) käyttö lukemisen tukena. Lisäksi, kun tiedostat tämän ongelman, voit treenata itsesi olemaan palaamatta taaksepäin tekstissä.

Hidaste 3 – Ääreisnäön laiminlyönti

Ilman harjoittelua käytät luultavasti vain keskinäköä lukiessasi, eli pystyt lukemaan ainoastaan sen kohdan tekstistä, johon silmäsi kullakin hetkellä osoittavat.

Tämä johtaa siihen, että yhdellä vilkaisulla näet vain hyvin rajallisen määrän sanoja. Jotta voisit lukea nopeammin, tulee sinun osata luottaa myös ääreisnäköösi – eli siihen, mitä näet näkökenttäsi rajalla – ja sen avulla lukemiseen.

Yleisiä vinkkejä lukunopeuden kehittämiseen


Vähennä vokalisointia, eli sanojen lausumista ääneen tai mielessäsi

  • Syö purkkaa lukiessasi. Näin puhumiseen tarvittavat lihakset saavat muuta tekemistä.
  • Kokeile musiikin kuuntelua hiljentääksesi ”sisäisen narraattorisi”. Musiikki ilman sanoitusta sekä äkkinäisiä tempon vaiheluja toimii parhaiten tähän tarkoitukseen (esimerkiksi klassinen musiikki).
  • Jos liikutat huuliasi lukiessasi, kokeile asettaa sormesi huuliesi eteen. Kannattaa ehkä tehdä tämä kotosalla – muut ihmiset voivat kirjastossa hieman ihmetellä käytöstäsi.
  • Lue hieman nopeammin kuin mihin olet tottunut. Näin et ehdi käydä kaikki sanoja läpi mielessäsi.
  • Toista mielessäsi järjestyksessä luvut 1, 2, 3 ja 4 lukiessasi. Tämä voi tuntua haastavalta, mutta se pakottaa sinut ”lukemaan silmilläsi” eikä anna tilaa sanojen lausumiselle mielessäsi. Kokeile tätä kuitenkin vain harjoitteena; ei ole tarpeen aina toistaa lukuja mielessäsi lukiessasi.

Estä silmiäsi palaamasta taaksepäin tekstissä (backtracking)

  • Varmista, että ympäristösi mahdollistaa häiriöttömän lukemisen. Jos lukemisesi jatkuvasti keskeytyy ulkoisten ärsykkeiden takia, joudut väistämättäkin palaamaan tekstissä taaksepäin.
  • Käytä sormeasi taikka kynää tahdittajana. Liikuta tahdittajaa rivakasti äläkä palaa taaksepäin tekstissä.
  • Peitä jo lukemasi teksti. Taittele esimerkiksi A4-kokoisesta paperista sopivan kokoinen ja peitä sillä sivua sitä mukaan, kun saat tekstiä luettua.

Hyödynnä ääreisnäköäsi

  • Piirrä kaksi pystysuoraa viivaa kirjasi sivuille 1-2 sanan päähän sivun molemmista reunoista. Lukiessasi kohdista katseesi ainoastaan viivojen väliselle alueelle jäävään tekstiin ja vältä siirtämästä katsettasi sivun ulkoreunoihin lukiessasi. Yritä siis hahmottaa viivojen ulkopuolelle jäävät sanat katsomatta suoraan niihin, eli hyödyntämällä ääreisnäköäsi.
  • Harjoita ääreisnäköäsi lukemalla sanomalehtiä. Yleensä sanomalehtien palstat/kolumnit ovat vain noin viiden sentin levyisiä, joten yhdelle riville mahtuu vain noin 4-5 sanaa. Voit siis kehittää ääreisnäkösi lukemalla sanomalehtien tekstejä riveittäin. Keskitä katseesi rivin keskelle, hahmota rivin teksti ja siirry seuraavalle riville. Lukunopeutesi kasvaa huimasti.

Neljä vaihetta lukunopeuden tuplaamiseksi


Perustuen Tim Ferriksen oppeihin, voit vähintään tuplata lukunopeutesi seuraavilla harjoitteilla. Harjoitteiden avulla pyrit 1) vähentämään silmiesi kohdistamien kiintopisteiden määrää, 2) välttämään tekstissä taaksepäin palaamisen (backtracking) ja 3) laajentamaan ääreisnäköäsi. Tarvitset kirjan (jossa on yli 200 sivua ja joka pysyy avonaisena pöydällä ilma, että pidät siitä kiinni) sekä kynän ja ajastimen.

Vaihe 1 – Selvitä lähtötasosi

Avaa kirjasi ja laske sattumanvaraiselta sivulta ensimmäisten viiden rivin sanamäärä. Jaa sanamäärä viidellä, jolloin saat karkean keskiarvon siitä, kuinka monta sanaa jokaisella rivillä on. Laske tämän jälkeen sivulla olevien rivien määrä ja kerro yhden rivin sanamäärän keskiarvo rivien määrällä. Nyt tiedät, kuinka monta sanaa jokaisella sivulla keskimäärin on.

Esimerkki:

Lasket viiden ensimmäisen rivin sanamäärän ja saat tulokseksi 60 sanaa. Jaat tuon numeron viidellä (eli rivien määrällä) ja saat yhden rivin sanamäärän keskiarvoksi 12.

Tämän jälkeen lasket sivun rivien lukumäärän ja saat tulokseksi 28. Kerrot siis keskiarvon 12 luvulla 28 ja saat tulokseksi 336. Kirjan jokaisella sivulla on siis keskimäärin 336 sanaa.

Nyt seuraa lähtötasotesti. Käynnistä ajastin ja lue sinulle ominaisella lukutahdilla minuutin ajan. Älä nopeuta lukutahtiasi normaalista, pyri ymmärtämään lukemasi teksti. Kun olet lukenut minuutin ajan, pysäytä lukeminen ja piirrä viiva kohtaan, johon silmäsi pysähtyivät minuutin kohdalla.

Laske, kuinka monta riviä luit ja kerro rivien lukumäärä rivin sanamäärän keskiarvolla. Yllä olevan esimerkin mukaisesti, jos luit 15 riviä, on tuloksesi 180 sanaa minuutissa (15 x 12 = 180).

Miten nopea olet?

  • 1-200 sanaa minuutissa: Luet suurin piirtein yhtä nopeasti kuin puhut, eli lukiessasi luultavasti vokalisoit (“puhut”) tekstin sanoja hiljaa mielessäsi. Keskityt vain yhteen sanaan kerrallaan. Kehittääksesi lukunopeuttasi sinun tulee päästä vähentää vokalisointia sekä harjoitella useampien sanojen hahmottamista kerralla.
  • 200-300 sanaa minuutissa: Nopeutesi on keskitasoa; useimmat ihmiset lukevat tällä nopeudella. Käytät edelleen ajoittain vokalisointia apuna lukemisessasi, mutta pystyt keskittymään useampaan sanaan kerralla.
  • 300-700 sanaa minuutissa: Olet keskivertoa nopeampi lukija, pystyt lukemaan useita sanoja yhdellä vilkaisulla sekä tunnistat lauserakenteet ja fraasit nopeasti. Käytät vokalisointia vain harvakseltaan ja omaat luultavasti laajan sanavaraston.
  • 700+ sanaa minuutissa: Olet ehdottomasti pikalukija. Pystyt lukemaan yli 15 sanaa yhdellä vilkaisulla. Lukemisesi on varmaa ja joustavaa, ääreisnäkösi on kehittynyt etkä palaa aiemmin luetun tekstin pariin.

HUOM! Nämä luvut koskevat pääasiassa englanninkielisten tekstien lukemista. Suomen kielessä sanat ovat yleisesti pidempiä, joten yllä mainitut sanamäärät ovat hieman yläkanttiin arvioituja.

Vaihe 2 – Kynän käyttö tahdittajana

Aseta kynä ensimmäisen rivin alapuolelle. Pidä katseesi kynän osoittamassa kohdassa ja liikuta kynää vasemmalta oikealle siten, että vaihdat riviä aina noin sekunnin välein. Älä keskity tekstin syvälliseen ymmärtämiseen, vaan kynän osoittamalla tahdilla lukemiseen. Älä palaa taaksepäin tekstissä, vaan seuraa silmilläsi kurinalaisesti kynää.

Kiristä tahtia aina luettuasi sivun ja jatka tätä muutaman minuutin ajan. Lopeta siinä vaiheessa, kun et ymmärrä riviltä enää kuin pari sanaa. Ideana on vähentää kiintopisteiden määrää sekä estää sinua palaamasta takaisin aiemmin luettuun.

Vaihe 3 – Ääreisnäön laajentaminen

Jatka kynän hyödyntämistä tahdittajana. Vaiheesta 2 poiketen aseta kynä jokaisella rivillä vasta ensimmäisen sanan perään ja liikuta kynää ainoastaan toiseksi viimeisen sanan loppuun saakka. Ideana on siis se, että et missään vaiheessa vie silmiesi kiintopistettä sivun uloimpiin sanoihin asti, vaan pyrit hahmottamaan nämä sanat ääreisnäkösi avulla. Pidä edelleen yllä sama tahti kuin vaiheessa 2, eli vaihda riviä aina sekunnin välein. Kun tämä alkaa sujumaan, tee harjoitteesta yhä haastavampi: aseta kynä jokaisella rivillä vasta toisen sanan perään ja liikuta kynää ainoastaan kolmanneksi viimeisen sanan loppuun saakka.

Huom! Kuten aikaisemmin mainittiin, voit lisäksi helpottaa harjoitetta piirtämällä kaksi pystysuoraa viivaa kirjasi sivuille. Piirrä viivat 1-2 sanan päähän sivun molemmista reunoista. Tällä tavoin tiedät nopeasti, mistä kohdasta lukeminen tulee aloittaa ja missä kohtaa lukeminen tulee lopettaa sekä riviä vaihtaa.

Vaihe 4 – Lopputesti

Lopuksi voit vielä testata, kehittyikö lukunopeutesi. Suorita sama testi kuin vaiheessa 1 ja pyri hyödyntämään vaiheessa 2 ja 3 harjoittelemiasi tekniikoita. Toisin sanoen, hyödynnä kynää sekä ääreisnäköäsi (tai voit myös yrittää ilman kynää!). Mitä luultavimmin tulos on roimasti parempi kuin ensimmäisellä testikerralla.

Kun olet paneutunut pikalukemisen saloihin sekä kokeillut näitä harjoitteita, voit pyrkiä hyödyntämään näitä taitoja opiskelussasi! Muista kuitenkin, että pikalukemisessa harjaantuminen vie aikaa, eikä sitä kannata hyödyntää opiskelussa ennen kuin taito on hyvin hallussa. Pikalukeminen on kätevä apuväline opiskeluun, mutta on aivan yhtä tärkeä tuntea muutkin lukutavat (silmäily, hakuluku, syventävä lukeminen).

Vaikka aina ei kenties olekaan hyödyllistä pyrkiä lukemaan yli 400 sanaa minuutissa, näiden harjoitteiden avulla itse kukin helposti tajuaa, että ymmärrys kyllä säilyy hiukan nopeammallakin lukutahdilla.

 

Lue myös teksti SQ3R-tekniikasta!