Ajatuskartta on yksi tehokkaimmista sekä suosituimmista tavoista järjestää muistiinpanoja. Ajatuskartoille löytyy useita eri käyttötarkoituksia: voit käyttää niitä opiskeltavan asian havainnollistamiseen, asian rakenteiden ja yhteyksien selkeyttämiseen, muistiinpanojen tekemiseen taikka ideointiin.

Mikä on ajatuskartta?


Ajatuskartta (tai miellekartta) on ideoiden, asioiden ja esimerkiksi muistiinpanojen jäsentämistä varten suunniteltu esitysmuoto, jonka nykyaikaisen muodon luojana pidetään Tony Buzania. Ajatuskartta pyrkii jäljittelemään aivojen luonnollista tapaa ajatella: aivotoiminta ei ole lineaarista, joten myöskään muistiinpanojen ei tulisi olla. Suurten asiakokonaisuuksien hahmottaminen, aihekokonaisuuksien tiivistäminen sekä asiayhteyksien löytäminen helpottuvat oikein laaditun ajatuskartan avulla.

Siinä missä Cornell-tekniikka sopii erinomaisesti oppitunneille taikka luennoille, ajatuskartat ovat parhaimmillaan oppimateriaalista tehtäville muistiinpanoille; oppitunnin aikana sinulla tuskin on aikaa piirtää mieleenpainuvaa ja selkeää ajatuskarttaa, taikka keskittyä yhteyksien luomiseen. Niinpä ajatuskarttaa kannattaakin käyttää silloin, kun sinulla on aikaa paneutua materiaaliin ja voit rauhassa jäsennellä ajatuskartasta mahdollisimman selkeän, värikkään ja kuvitetun kokonaisuuden.

Voit luoda ajatuskartan piirtämällä paperille taikka käyttämällä siihen soveltuvaa applikaatiota puhelimella, tabletilla tai tietokoneella (Lue Applikaatiot opiskelun tukena). Tuttu ja turvallinen paperi on usein paras valinta, sillä paperille piirtäminen on vaivatonta ja se vahvistaa ajatuskartasta jäävää muistijälkeä. Toisaalta applikaation avulla luotu ajatuskartta voi mahdollistaa avainsanojen hakemisen sekä tiedostojen liittämisen.

Ajatuskartan hyödyt

  • Ajatuskartta hyödyntää avainsanoja, kuvia ja värejä. Muistat kuvien ja sanojen yhdistelmän jopa kuusi kertaa paremmin kuin pelkät sanat.
  • Ajatuskartta luo asiayhteyksiä, joita et ehkä kykenisi huomaamaan tavanomaisten muistiinpanojen avulla.
  • Ajatuskartta jäljittelee sitä tapaa, jolla aivosi luonnollisesti järjestävät ajatuksia ja ideoita. Aivotoiminta ei ole lineaarista – kuten tavanomaiset muistiinpanot – vaan muistuttaa ennemminkin verkostoa, joka luo yhteyksiä eri aiheiden välille; aivan kuten ajatuskarttakin.

Ajatuskartan säännöt


  • Käytä vain yksittäisiä avainsanoja tai fraaseja.
  • Jätä riittävästi tilaa eri aiheiden välille.
  • Hyödynnä stimuloivia kuvia, symboleja ja koodeja kaikkialla kartassa.
  • Käytä paljon värejä luodaksesi visuaalisia ärsykkeitä ja ryhmitelläksesi sanoja.
  • Piirrä erikokoisia, monihaaraisia ja värikkäitä ’oksia’.
  • Vaihtele ’oksien’ paksuutta erottaaksesi pääteemat alateemoista ja yksityiskohdista.
  • Hyödynnä sekä ISOJA että pieniä kirjaimia luodaksesi hierarkioita oksien välille.
  • Luo oma tyylisi.
  • Anna mielikuvituksesi lentää ja nauti kartan piirtämisestä!

Ajatuskartan luominen


1. Piirrä keskelle kuva, joka symboloi aihetta.

Kun aloitat keskeltä, pystyt levittämään karttaa vapaasti mihin tahansa suuntaan. Lisäksi kuvan piirtäminen keskelle stimuloi aivonystyröitäsi ja helpottaa assosiaatioiden luomista. Kuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Voit myös kokeilla yksinkertaisempaa tapaa: piirrä ympyrä kartan keskelle ja kirjoita ympyrän sisäpuolelle avainsanoja, jotka kuvailevat mielessäsi olevaa aihetta.

2. Jaa aihe pääteemoihin kaarevilla ’oksilla’.

Piirrä vähintään neljä paksua ’oksaa’ karttasi keskikuvasta. Älä piirrä suoria viivoja, sillä ne tylsistyttävät aivojasi ja luovat kartasta lineaarisemman – asia, jota ajatuskartan avulla pyritään välttämään. Ajatuskarttoja ahkerasti tutkineen Tony Buzan mukaan kaarevat ’oksat’ viehättävät aivonystyröitäsi enemmän kuin suorat ’oksat’.

Väritä jokainen ’oksa’ eri värillä ja kirjoita jokaiselle ’oksalle’ avainsana. Voit ajatella, että nämä avainsanat ovat ikään kuin pääteemojen otsikoita. Lopuksi piirrä vielä pieni kuva vastaamaan jokaista pääteemaa.

3. Jatka kartan laajentamista.

Voit jakaa oksat yhä useampaan osaan ja levittää ajatuskarttaa aina niin kauan kuin paperillasi riittää tilaa! Muista käyttää värejä, kaarevia viivoja (suorat viivat tylsistyttävät aivojasi), kuvia ja avainsanoja. Kirjoita ainoastaan yksi avainsana jokaiselle oksalle – näin ’pakotat’ itsesi valitsemaan aihetta parhaiten kuvaavan sanan, teet ajatuskartasta selkeämmän sekä muistat lopputuloksen paremmin.


Jos pelkkien avainsanojen käyttö askarruttaa, mietippä seuraavaa: kun yrität muistaa esimerkiksi lauseista muodostuvan listauksen, mitä pyrit aivan ensimmäiseksi hahmottamaan mielessäsi? Aivan, listattujen lauseiden ensimmäistä sanaa. Ja kun sitten muistat tuon ensimmäisen sanan, muistat miltei aina myös koko lauseen. Tähän perustuu myös ajatuskartan tehokkuus. Kunhan vain saat avainsanan mieleesi, muistat kyllä aiheesta paljon enemmänkin.

Sama pätee ajatuskartan kuviin. Hahmota mielessäsi esimerkiksi kuva lentokoneesta. Tuohon kuvaan liittyy heti sadoittain erilaisia assosiaatioita, joita aivosi ovat oppineet yhdistämään lentokoneeseen ja jopa sitä ympäröiviin asioihin; mieleesi saattaa hahmottua kirkas sininen taivas lentokoneen ympärillä, erilaiset lentokonetyypit, lentokorkeudet ja säätila, pilottien tehtävän haastavuus, matkustajien pölpötys taikka lentokentän turvatarkastus. Kuva on kuin räjähtävä supernova – heti kun katsot sitä, mieleesi syttyy sadoittain ajatuksia ja assosiaatioita. Tämän vuoksi kuviin onkin helppo sisällyttää niin paljon tietoa ja siksi niitä tuleekin hyödyntää aina kun madollista.